lauantai 22. joulukuuta 2018

Tarina pienestä enkelistä ja Hyvän Joulun toivotukset♥


"Voitko sä silittää mun päätä...kun siihen sattuu..." Nuo sanat lausui pieni enkeli katsoen minua anovasti isoilla lasittuneilla silmillään. Himmensin valot etteivät ne kävisi hänen silmiinsä ja pahentaisi kipua. Laskin hellästi käteni hänen pienelle päälleen ja aloin silittämään sen peittämiä kauniita kiharoita. Miten silkkisen pehmeät ja suloiset hiuskiehkurat ne olivatkaan.
 Auto lähti liikkeelle ja hetken päästä pieni potilas nukahti, koko sen pitkän matkan sairaalasta toiseen istuin hänen vierellä ja käsi jatkoi liikettä. Käsi pysähtyi ainoastaan silloin kun se lisäsi lääkettä, jottei kipuja/pahoinvointia tuon matkan aikana olisi. Pedillä lepäävällä pienellä kiharapäällä oli pitkälle edennyt syöpä, johon hoitokeinoja ei enää ollut. Auton pimeydessä silmä luomiani kirveli ja sydän tuntui pakahtuvan rinnassa, kun katselin nukkuvaa lasta.  Voi miten pieni ja suloinen hän olikaan. Aina välillä hän raotti silmiään, ihan vaan varmistuakseen siitä että olen edelleen siinä hänen vierellään ja hento hymyn kare väreili pienen potilaan suupielessä. "Tuntuu hyvälle, se auttaa..mua ei nyt satu" hän kuiskasi hiljaa.
 Olimme päässeet liki määrän päähämme kun hän avasi silmänsä ja tuijotti taas suurilla silmillään minua. Hän halusi välttämättä kertoa minulle mitä oli joulupukilta tuona vuonna toivonut ja mitä kaikkea haluaisi sitten jouluna tehdä. Samalla käteni edelleen silitti hentoista päätä ja hellästi hymyillen kuuntelin innokasta kerrontaa. Huomasipa hän huolissaan kysyä minultakin että olinhan varmasti muistanut lähettää joulupukille kirjeen ja toiveeni. Hetkeksi puhe taas pysähtyi. Hän näytti kovin mietteliäältä ja sanoi "Ootko sä koskaan nähnyt enkeleitä?! Niitä ei tarvii pelätä koska ne on tosi kilttejä ja pitää huolta muista. En pelkää joulupukkiakaan, koska sekin on kiltti". Siinä katsellessa ja kuunnellessa, nousi mieleen vain yksi toive, kumpa tuo pieni enkeli kerkiäisi vielä kerran niin kovasti odottamansa joulupukin ja joulun näkemään... 😢

Jouluna on aikaa hiljentyä ja samalla hiljaa mielessään kiittää siitä, että vaikka ei olekaan rikas, niin ympärillä on paljon sellaista mitä ei millään rahalla voi ostaa kuten terveyttä, rakkautta ja ystävyyttä. Rakas perhe, koira, lapset ja mies, joita ilman ei osaisi, eikä edes haluaisi elämäänsä kuvitella. Yhdessä saadaan jakaa niin elämän tuomat ilot kuin surutkin♥
 Kullankalliit ystävät/läheiset ja oma koti, joka on aina vankkana turvasatamana maailman myrskeessä.  Useammin pitäisi vaan muistaa sanoa läheisilleen kuinka tärkeitä he ovat! Joululahjoja en tarvitse, minulle kallein lahja on se kun perhe saa olla jouluna yhdessä, edes hetken, vuorotyötä 24/7 tekevien perheissä joulunvietto aika yhdessä voi olla hyvin rajallista💖

Tänään on meidän mökissä viimeisetkin jouluvalmistelut tehty ja onkin aika rauhoittua joulun viettoon. Nauttimaan jouluherkuista, siitä yhdessä olosta ja joulun tunnelmasta 🎅🎄

Haluan toivottaa teille kaikille täällä blogissani vieraileville
Oikein kaunista ja Rauhaisaa joulun aikaa💖

OLETTE TÄRKEITÄ minulle💖

Lämpöisin Joulu Halauksin
Päde


Kiva kun kävit blogissani♥

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Enkelikello♥


Lapsuuden jouluista nousee mieleen yksi rakkaimmista esineistä, joka edelleen kuuluu ehdottomasti jouluun, nimittäin enkelikello. 😍
Muistan kun oltiin pieniä ja isä joulun alla kaivoi kellon osat kaapin kätköistä esiin. Ne laskettiin keittiön pöydälle, johon me siskokset kiireen vilkkaa keräännyimme avuksi. Isä kasasi kellon ja me lapset saimme sytyttää jokainen oman kynttilän. Sitten päät yhdessä jäimme odottamaan kuinka enkelit alkoivat pyöriä, yhä vinhemmin ja vinhemmin. Samalla suloinen kellojen kilinä alkoi täyttää kotia. Enkeleiden tanssia olisi voinut seurata vaikka kuinka kauan. 
Isä otti äidin kainaloon ja siinä he katselivat meitä lapsia hymy huulillaan. Nuo on niitä kuvia, joita osasi jo lapsena laittaa sydämen sopukoihin säilöön. Lapsuudesta on jäänyt muistoihin monta perinnettä, joita haluaa itsekkin vaalia vuodesta toiseen 😍 

Onko sinulla jotakin esinettä/asiaa lapsuudesta, 
joka edelleen ehdottomasti kuuluu jouluusi?!

Leppoisia joulunalus päiviä💖

T:Päde




Kiva kun kävit blogissani♥ 

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Rauhaisaa kolmatta adventtia♥


Jokainen adventtikynttilä ja sen sytytys merkitsevät jotain.
Sanotaan että ensimmäisen adventtikynttilän sytytys symboloi odotusta.
Toinen adventtikynttilä tuo puolestaan jouluilon ja tänään syttyvien kolmansien adventtikynttilöiden sanotaan tuovan mukanaan joulurauhan♥ 

Joulun aika onkin itselle paljon sellaista rauhoittumisen ja rentoutumisen aikaa. Aina silloin tällöin jouluvalmistelujen keskellä on mukava pysähtyä ja pistää joululaulut soimaan. Kömpiä sohvalle lämpöisen shaalin alle, maistella suussasulavia joulukonvehteja, nautiskella lasillinen makoisaa glögiä ja ihan vaan olla😍 

Minun lempijoululauluja on mm. Tonttu, Joulumaa, Sydämeeni joulun teen, Tulkoon joulu ja Varpunen jouluaamuna. On niin paljon kauniita joululauluja, että jos pitäisi valita vain yksi ja paras, niin ei kyllä onnistuisi minulta😊 

Onko sinulla lempijoululaulua?!

Rauhaisaa kolmatta adventtia ja ihanaa joulun odottelua♥

T: Päde



 

Kiva kun kävit blogissani♥

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Joulun odotus terveisiä Zeukselta

 

Hei vaan kaikille! 😍 

Tuossa kuvassa olen minä, Zeus 13v. "karvamato" 🐕 
Halusin vain tulla toivottamaan teille kaikille lukijoille mukavaa joulun odottelua. Tuo odottelu ei ole aina helppoa. Minä en nimittäin nykyään malttaisi aamuisin millään odottaa että mökin muu väki herää, koska minulla on ihan oma joulukalenteri, josta saan yhden herkun joka päivä. Olenkin alkanut aamuisin tekemään niin että hiippailen hiljaa jonkun sängyn viereen..En hauku, enkä pidä mitään ääntä..mutta minä tuijotan! Tuijotan sinne petiin oikein kovasti, eikä menekkään kuin hetki kun se pedissä olija alkaa jo heräilemään. Voi sitä riemun määrä kun se tuijotettava nousee haukotellen ja venytellen ylös. Usein saan taputuksia turkkiin ja sanovat "Mitä vanha karvamato, joko pitää herätä" ja minä heilutan villisti häntää. Se on minun kielellä KYLLÄ! Tuo on minusta päivän paras hetki 😍


Kalenterista tulee minulle nami. Emäntä sanoi etten saa avata kuin yhden luukun kerralla ja sitä on uskottava. Minä kun kerran pienempänä jäin hetkeksi yksin kotiin ja söin sillä aikaa yhden kokonaisen suklaakalenterin mikä oli jätetty pöydälle, niin minun vatsa meni ihan sekaisin. Yritin sitä todistusaineistoa silloin piilotella levittämällä niitä kalenterin palasia pitkin kotia, mutta kiinnihän minä jäin siitä 😏 Eivät edes muistaneet torua minua kun ihmettelivät vaan niin kovasti miten kummassa minä sen kalenterin olin ensinkään sieltä korkealta pöydältä voinut saada. Minulla kun ei ole jalkoja tai on, mutta ne ovat vaan pienet töpöt 😊


Viime talvena kävi sellainen hassu tapaus, että me olimme isännän kanssa ihan rauhakseen meidän etupihalla lumitöissä, kun äkkiä huomasin että meidän takapihalle olikin tullut joku. Minähän aloitin hurjan haukun. Isäntä juoksi hädissään paikalle niin että lumi vaan pöllysi. Se pysähtyi ihan siihen minun viereen ja minä vaan villisti haukuin, että huomaa nyt tuo tunkeilija. Isäntä katseli minua vaan pitkään ja purskahti nauramaan. Minä siitä ensin loukkaanuin, mutta kun isäntä pyysi anteeksi ja pörrötti turkkiani sanoen että olen maailman paras vahtikoira niin minä lepyin. Antoipa vielä illalla ylimääräisen tikunkin minulle ja kehui miten hienosti vahdittu, että turhaan säikähti josko vaikka karhu on sinne pihalle tullut kun sellaista metakkaa pidin. Tuntui niin mukavalta ne kehut että heti röyhistin rintaani ja taisin kasvaakin ...ainakin sentin 😊 


Illalla emäntä antoi minulle isännän lasit ja sanoi että kyllä se vanhuus vaan tulee meidän karvamadolle. Minähän siitäkin innostuin ja aloin heti haukkumaan. On niin kiva kun joku tulee meille. Meille tulijat kun aina minua rapsuttelevat ja kehuvat, siitä minä tykkään 😍 


       Oikein leppoisaa toista adventtia kaikille ja
     Paljon terveisiä karvakamu ystävilleni 

T: "Karvamato" Zeus 🐶 💖



Kiva kun kävit blogissani ♥ 

torstai 6. joulukuuta 2018

Hyvää Itsenäisyyspäivää ♥


🎵 💖 Hoivatkaa, kohta poissa on veljet, muistakaa heille kallis ol`maa.
Kertokaa lasten lapsille lauluin himmetä ei muistot koskaan saa!! 💖🎵

Tuo veteraanien iltahuuto on sellainen kappale, että sitä ei voi koskaan liikuttumatta kuunnella.
Aikoinaan kun opiskelin ensihoitajaksi olin vanhainkodissa töissä, jossa sota-ajan muistelot nousivat usein esiin ja muutenkin hoitajavuosieni aikana olen päässyt erilaisia sotamuistoja paljon kuulemaan. Kyllä siinä liikutus ja nöyrä kiitollisuuden tunne ottaa valtaansa jokaikinen kerta, kun vieressä istuva kumaraselkäinen, vanha mies kiiltävin silmin kertoo sotamuistojaan. Kuinka rintamalla ihan siitä vierestä putosi veli, hyvä ystävä, naapuri ja sittenkin täytyi vain jatkaa eteenpäin sodan hirveyksien melskatessa ympärillä tai kun vanha rintamalotta pitelee ryppyisin käsin kättäsi ja kertoo kyynelsilmin kuinka hän aikoinaan piteli kädestä viimeisen henkäisyn ottanut nuorta sotamiestä, jonka viimeisiä sanoja oli ennen kuolemaa "Missä äiti on?!" 😢

Aina kun se on ollut mahdollista olen sodan sankareille omat kiitokseni esittänyt. Suuri on kunnioitus sotiemme veteraaneja kohtaan. Aikoinaan he pitivät huolen siitä että saamme elää vapaassa Suomessa. Nyt on meidän vuoromme pitää huolta heistä 💖

        Päden pajasta toivotellaan kaikille
        Oikein hyvää ja rauhaisaa itsenäisyyspäivää
 💖


Kiva kun kävit blogissani ♥

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Jouluaskarteluja, Käpykranssi ja joulukuusi 🎄


Joku aika sitten tein käpyhyasinttejä, joihin olin varannut melkoisen määrän käpyjä. Noita käpyjä jäi vielä reippaasti jäljelle, niin ajattelin käyttää ne jouluisiin käpykoristeisiin. Varasin pöydälle pyöreitä ja kartion mallisia styroksi pohjia. Ajatuksena oli että pyöreisiin teen kävyistä kranssin ja kartion mallisista tulee joulukuusia. Paljon käpyjä, somisteita, jouluista glitter nauhaa, bling bling kidehilettä, erikokoisia puusydämiä, valkoisia ja punaisia marja helmiä, pieniä havukoristeita ja ei muuta kuin liimapysykkä kuumenemaan 😊
 Ensin sommittelin ja sitten kiinnittelin käpyjä liimalla kranssi pohjaan. Lisäilin noita somisteita ja glitteriä vähän sinne sun tänne. Lopuksi pyöräytin vielä ledvalonauhaa kranssin ympärille. Ajattelin että sen hohteessa nuo somisteet sitten kauniisti kimmeltävät 😍 
Kartiokuusen teon aloitin liimaamalla sopivan kokoisia käpyjä alhaalta ylöspäin. Kun kartio oli kokonaan käpyjen peitossa liimailin koristeita käpyjen väleihin. Latvaan laitoin pikkuisen tähden, joka hohtaa pimeässä kun valot sammuvat. Kyllä minä taas mietin että olipa hyvä kun syksyllä tuli noita käpyjä metsäretkillä kerättyä 😍





Ihan sama kuinka vanhaksi sitä tulee, niin jotkut asiat vaan kuuluvat perinteisesti jouluun ja sen odotteluun, kuten joulukalenteri 😍 Tänä vuonna valittiin Fazerin suklaakalenterit. Viime viikolla kalentereita hakiessa perheen kanssa ihasteltiin niitä kaikkia joulusuklaita, jotka olivat houkuttelevasti esillä juuri siinä kassojen tuntumassa. Seisoskellessa ja odottaessa omaa vuoroa kassajonossa saattaa hyvinkin helposti koppaan suklaarasia eksyä 😊 Siinä mielessä jälkikasvu on kyllä tullut äitiinsä, ettei kukaan pystynyt sanomaan mitään lempisuklaata, kun piti valita yksi mieluisin. Olisivat nimittäin samalla lailla kuin äitinsä valinneet kaikki "Toi on paras..eikun siis toi..eikun sittenkin..eikun" 😂  Mukava on kyllä aamukahvin aikaan luukku avata ja herkutella pienellä palalla suklaata 😋

Onko sinulla jotakin perinnettä/tavaraa/asiaa mikä ehdottomasti mielestäsi kuuluu joulun odotteluun?! 😊

Leppoisaa ensimmäistä adventtia
 ja ihanaa alkanutta joulukuuta kaikille
 💗

T: Päde



Kiva kun kävit blogissani ♥