Auto lähti liikkeelle ja hetken päästä pieni potilas nukahti, koko sen pitkän matkan sairaalasta toiseen istuin hänen vierellä ja käsi jatkoi liikettä. Käsi pysähtyi ainoastaan silloin kun se lisäsi lääkettä, jottei kipuja/pahoinvointia tuon matkan aikana olisi. Pedillä lepäävällä pienellä kiharapäällä oli pitkälle edennyt syöpä, johon hoitokeinoja ei enää ollut. Auton pimeydessä silmä luomiani kirveli ja sydän tuntui pakahtuvan rinnassa, kun katselin nukkuvaa lasta. Voi miten pieni ja suloinen hän olikaan. Aina välillä hän raotti silmiään, ihan vaan varmistuakseen siitä että olen edelleen siinä hänen vierellään ja hento hymyn kare väreili pienen potilaan suupielessä. "Tuntuu hyvälle, se auttaa..mua ei nyt satu" hän kuiskasi hiljaa.
Olimme päässeet liki määrän päähämme kun hän avasi silmänsä ja tuijotti taas suurilla silmillään minua. Hän halusi välttämättä kertoa minulle mitä oli joulupukilta tuona vuonna toivonut ja mitä kaikkea haluaisi sitten jouluna tehdä. Samalla käteni edelleen silitti hentoista päätä ja hellästi hymyillen kuuntelin innokasta kerrontaa. Huomasipa hän huolissaan kysyä minultakin että olinhan varmasti muistanut lähettää joulupukille kirjeen ja toiveeni. Hetkeksi puhe taas pysähtyi. Hän näytti kovin mietteliäältä ja sanoi "Ootko sä koskaan nähnyt enkeleitä?! Niitä ei tarvii pelätä koska ne on tosi kilttejä ja pitää huolta muista. En pelkää joulupukkiakaan, koska sekin on kiltti". Siinä katsellessa ja kuunnellessa, nousi mieleen vain yksi toive, kumpa tuo pieni enkeli kerkiäisi vielä kerran niin kovasti odottamansa joulupukin ja joulun näkemään... 😢
Jouluna on aikaa hiljentyä ja samalla hiljaa mielessään kiittää siitä, että vaikka ei olekaan rikas, niin ympärillä on paljon sellaista mitä ei millään rahalla voi ostaa kuten terveyttä, rakkautta ja ystävyyttä. Rakas perhe, koira, lapset ja mies, joita ilman ei osaisi, eikä edes haluaisi elämäänsä kuvitella. Yhdessä saadaan jakaa niin elämän tuomat ilot kuin surutkin♥
Kullankalliit ystävät/läheiset ja oma koti, joka on aina vankkana turvasatamana maailman myrskeessä. Useammin pitäisi vaan muistaa sanoa läheisilleen kuinka tärkeitä he ovat! Joululahjoja en tarvitse, minulle kallein lahja on se kun perhe saa olla jouluna yhdessä, edes hetken, vuorotyötä 24/7 tekevien perheissä joulunvietto aika yhdessä voi olla hyvin rajallista💖
Tänään on meidän mökissä viimeisetkin jouluvalmistelut tehty ja onkin aika rauhoittua joulun viettoon. Nauttimaan jouluherkuista, siitä yhdessä olosta ja joulun tunnelmasta 🎅🎄
Haluan toivottaa teille kaikille täällä blogissani vieraileville
Oikein kaunista ja Rauhaisaa joulun aikaa💖
OLETTE TÄRKEITÄ minulle💖
Lämpöisin Joulu Halauksin
Päde
Kiva kun kävit blogissani♥
